| Harjoituspaketit | Mynärastit | Satarastit | Harjoituspäiväkirja | IRMA     |      Liedon Parma | MS-52 |

MS Parma

huippusuunnistusseura Mynämäeltä ja Liedosta

Kaksi kultaa ja hopea SM-erikoispitkiltä

Naisten kärkikaksikko Ida Haapala ja Enni Jalava johdattelivat joukon lähtöalueelta maastoon. SAMI AALTO.

Enni Jalavan hyvä syyskunto kesti erikoispitkän matkan rasitukset ja hän otti SM-hopeaa Jämsän Turkikylällä . Kisa ratkesi oikeastaan vasta viimeisellä rastilla Jalavan jäätyä lopulta  vain yhdeksän sekuntia Espoon kovakuntoiselle Ida Haapalalle. Rankka maasto

Jalava kulki koko 18 kilometrin reitin kärkiporukassa. Jo kuuden kilometrin kohdalla kärkikolmikko oli karannut muilta ja Haapala saavutti kolmikon polkuvalinnallaan puolimatkaan mennessä.

– Loppu oli pelkkää fysiikkaa. Ida oli tänään kaikista vahvin ja sai lopun tieosuudella revittyä ratkaisevan eron, Jalava kertasi ratkaisua.

Hopeamitalisti oli joka tapauksessa tyytyväinen tulokseensa, sillä Sveitsin maajoukkueleiri painoi jaloissa vielä kisaviikolla.  Pronssia ottanut Venla Taulavuori jäi kärjelle minuutin.

‒ Oli mukava huomata, että jaksoin paremmin loppuun asti kuin aikaisempina vuosina. Maasto oli hieno, mutta rankka ja rata koetteli kyllä kaikki suunnistuksen osa-alueet. Ida oli tänä vuonna kovempi fyysisesti, mutta sain itselleni hyvän henkilökohtaisen kauden päätöksen. Vielä Halikko-viesti ja sitten pääsee valmistautumaan seuraavaan harjoituskauteen, Jalava kertoi.

Peeter Pihlin kunto oli rautaa Jämsän metsissä. Kärjessä alusta loppuun ja tuloksena SM-kulta. SAMI AALTO

Jämsä tarjosi SM-pitkälle huippumaaston, joka yhdistettynä sateisen märkään keliin poimi jyvät akanoista. Laaja alueelle mahtui hyviä pitkiä reitinvalintavälejä, mihin suuret mäet, tiheiköt, hakkuut ja moninaiset mutkittelevat tiet, ajourat ja polut antoivat mahdollisuudet.

MS Parma sai nautiskella myös kahdesta mestaruudesta. H35-sarjassa Peeter Pihl otti kärkipaikan haltuunsa ensi metreistä lähtien, eikä siitä enää luopunutkaan.

‒ Oli suunnistusta parhaimmillaan, 19 kilometriä, märkää, raskasta ja yksin. Kun oli väliaikalähtö, niin koko matkan sain mennä yksinään. Kertaakaan en tiennyt miten minulla menee ennen kuin sain kolme minuuttia edellä lähteneen Hyvösen Pekan kiinni, se nosti tunnelmaa, Pihl myhäili.

Sanna Paukkunen on hallinnut D45-sarjaa koko kauden ja SM-kulta tuli nytkin huolimatta yhdestä isosta virheestä.
‒ Kakkosen kiveä tiheikössä hain monta minuuttia. Keinot siinä loppuivat, pyörin ja etsin kunnes löysin lipun. Muuten meni hyvin, tein hyvät, suoraviivaiset reitinvalinnat ja jaksoin juosta pirteästi loppuun asti. Tämä oli hyvä valmistautumisreeni Nenänvalkaisuun 25 km: lle, Paukkunen totesi.

Mitaleja oli tarjolla enemmänkin, mutta virheiden tai energioiden loppumisen myötä mitalisijat karkasivat.

Sanna Paukkunen ja SM-kultaa erikoispitkältä.

‒ Ekat 15km ihan ok, mutta sitten loppui energiat täysin ja vikat kolme kilsaa olikin sitten aika kivisiä. Olin arvioinut edellisten vuosien perusteella kisan kestoksi 1:40h, mutta meillä menikin 2:10h. Eipä ollut riittävästi geelejä mukana, puolimatkassa johtanut Elsa Ankelo harmitteli,  kun oli siihen asti ollut tosi hyvää kulkua!

SM-plaketteja tuli viisi. Matias Lautamäki oli H20:ssa kuudes, Jussi Ankelo ja Lauri Aalto H18:ssa kuudes ja seitsemäs, Elsa Ankelo D20:ssa yhdeksäs sekä Venla Lehtonen D16:ssa kuudes.