| Harjoituspaketit | Mynärastit | Satarastit | Harjoituspäiväkirja | IRMA     |      Liedon Parma | MS-52 |

MS Parma

huippusuunnistusseura Mynämäeltä ja Liedosta

Helle riesana Jukola-aattona

Maija suuntaa iltarasteille

Maija suuntaa iltarasteille

MS Parman eturyhmä rantautui Enon keskustan ainoaan hotelliin klo 16 torstaina. Jamolla oli täys kuorma ja Samuli tuli oman pesueensa kanssa tovin myöhemmin. Vastaanotto hotelissa oli tosi ystävällinen ja huoneet löytyivät kivuttomasti.

Kalevan Rastin iltarastit oli heti tavoitteena, eikä siellä tarvinnut olla yksin. Hiekkakuoppa oli täynnä autoja, veikkaus neljä-viissataa suunnistajaa ja kielillä puhuvia ympäri Eurooppaa ja amerikoistakin saakka.

Sen verran oli ahdasta oli kuopilla, että yks paikalle saapunut tulija onnistui kolhimaan Jamon auton kylkeä ja ovea parkitessaan viereen uuden autonsa. Tilanne jäi Jamolta huomiotta, kun odotteli ryhmäänsä maaliin. Tunnustus ja anteeksipyyntö henkilötietoinen oli rustattu vanhan iltarastikartan taakse ja laitettu tuulilasiin. Iltainen yhteydenotolla sovittiin jatkotoimet. Sattuu kun tapahtuu.

Lunta löytyi iltarastimaalin vierestä, vaikka oli 23 astetta lämmintä.

Lunta löytyi iltarastimaalin vierestä, vaikka oli 23 astetta lämmintä.

Maasto ei ollut ihan parasta, mutta tuloshemmo kertoi Artolle, että nyt tuli reilut pohjat. Sopiva oli reissu kaikille iltaverskaksi 8 tunnin autoilun jälkeen.

Samuli roudasi illan mittaan vielä Eeron, Aaron ja Akselin junalta hotelliin ja iltamyöhällä vielä vielä Tiian Joensuusta.

Omapalvelu-aamiainen kerroksen ruokailutilassa toimi aamulla kitkatta. Sen jälkeen Maija ja Tiia suuntasivat läheiselle mallisuunnistukselle. Jätkät ottivat haasteellisemman treenin, joka oli nimeltään enteellinen, KAUHEE. Hyvää settiä jälleen ja autolla juoma maistui välittömästi tunnin-tunti ja vartin suunnistuksen jälkeen 25 asteen helteessä. Rinteitä isoja mäkiä, satoja kaatuneita puita, kivikkoa ja puskaa oli ollut tarjolla.

Kauhee kutsuu!

Kauhee kutsuu!

Pojilla iltasuunnistelmana on mallisuunnistus. Illansuussa odotetaan paikalle Alilonttisen telttakyytiä ja muita msparmalaisia. Helpollahan tän vuoden jukolassa ei tule kukaan pääsemään. Itse keskus on ahdas, majoitusalueet hajalla, autoparkista tavalliselle tallaajalle on 3,4 km kisapaikalle. Tavaroita järjestäjä roudaa, henkilöitä ei. Luonnollisesti lapsiperheet, VIP, Press ja tietty toimitsijat pääsevät helpommalla, mutta heilläkin riittää tallusteltavaa.

MS Parmalle Samulin kaukokatseisuus on tuottanut huippuolosuhteet. Koko kylän ainut hotelli(retkeilymajatyyppinen) on MS Parmalle, ja sieltä on vajaa kilsa ydinkisakeskukseen, ruokakaupat on vieressä. Sanoisin, että tässä tilanteessa se on lottovoiton tuntuinen.

Pressissä yli 30 vuotta toimineeena tämä vuosi ollut hankalin. Maanantaina illalla sain sähköpostin, että anomukseni on hylätty. Siihen en tyytynyt, vaan postailin lisätietoja vielä selitystenkin jälkeen. Tiistaina puolen päivän tienoilla sain viestin: Olen tehnyt virheen, tervetuloa tiedottamaan.

Press-infosta ei fotoliiviä ensin irronnut, vaikka olin tilannut. En oikein jaksanut uskoa tätäkään. Pienen tarinatuokion jälkeen liivi minullekin löytyi. No, langaton Jukola-Media yhteys on täällä signaaliltaan heikko. Isoille päivälehdille on vedetty toiseen luokkaan kaapelit. Näillä mennään. Googleen en kuvia pysty yön aikana syöttämään. On oltava tyytyväinen! Ikkunani on aivan maalin vieressä suuntana tulevat kilpailijat. Paremmin  ei voi olla.