MS Parma

MS Parma menestyi hienosti SM-pitkillä saaliin oltua viisi mitalia ja kaksi niistä kultaista sekä neljä SM-plakettia.  SM-kultaa suunnistivat Akseli Ruohola, H20, ja Sanna Paukkunen, D40.

Pohjois-Saimaan rantamaastolle ovat tyypillisiä suuret korkeuserot, huippuna 164 metrin korkeuteen nousevan Neitvuori, minkä ympärillä nyt pyörittiin.

Radat olivat tyypillisiä pitkän matkan ratoja, joilla oli tilaa myös kunnon pitkille rastiväleille. Monien suorempien vaihtoehtojen lisäksi tarjolla oli reilusti kiertäviä mutkikkaita tie-polkuvaihtoehtoja.  Varsin ratkaisevaksi muodostuikin parhaan reitinvalinnan oivaltaminen, eikä se ollut helppoa. Onnistumisen hyöty pitkällä välillä saattoi olla jopa 2-3 minuutin.

Naisten pääsarjan voitti ylivoimaisesti yli neljällä minuutilla MS Parman Anastasia Rudnaya. SM-mitaleihin hänellä ei ollut mahdollisuutta, kun ei asu vakituisesti Suomessa, mutta maailmanranking-pisteitä kertyi mukavasti. – Oli mielenkiintoinen, kova kisa. Koko ajan piti miettiä, mikä reitinvalinta on parempi. Lopussa tein pari pikkuvirhettä. Oli tosi hauskaa, Nasti iloitsi.

MAIJALLE PRONSSI

Maija Sianoja saavutti SM-pronssin vajaan minuutin mestari Svetlana Mironovasta jääneenä. Mironova puolestaan hyötyi lähes  puolet matkasta hänet kiinni saaneen Rudnayan vetoavusta, vaikkei siinä ihan loppuun saakka pysynytkään.

− Pitkä rastiväli oli tarkoitus mennä oikealta, mutta ajauduin rastilta lähtiessä aivan liikaa vasemmalle, ja piti sitten muuttaa suunnitelmaa. Siinä hävisin 2,5 minuuttia. Myös toka vikalle jäin tosi paljon, kun menin oikealta. Mulle vasen olis varmaan ollut parempi, kun olisin päässyt mäen loivemmin ylös. Muuten hyvä suunnistus, Maija kertoi.

Tiia Istolahden vauhti riitti yhdenteentoista tilaan ja 31 sekunnin päähän SM-plaketista. Tuulia Vibergin alkuvauhti oli hyvä, mutta sitten väärään mäkeen ajautuminen pilasi kisan.

 

 

 

 

SAMI KUUDES

Miesten pääsarjassa karsinnan kakkonen Sami Hämäläinen suunnisti finaalissa hienosti kuudenneksi. − Finaalin alku lähti takerrellen käyntiin. Kakkoselle en löytänyt sitä reittiä, jota olin suunnitellut ja tuli ajanhukkaa. Einari Heinaro sai minut kiinni neloselle, jonka jälkeen teimme yhteistyötä perhosille asti. Hajontaperhoset meni minulta hyvin ja lopussa taas tiet yhtyi Heinaron kanssa, mistä molemmat sai lisäboostia, Sami kertasi tyytyväisenä.

Eero Heinonen oli tyytyväinen finaalijuoksuunsa. – Onnistuin tekemään oman tasoisen suorituksen. Yhteensä pari-kolme minuuttia jäi  parannettavaa sujuvuudessa, ei oikeastaan "virheitä". Alku rauhassa ja voimia säästellen. AP Joensuu sai neloselle kiinni ja sitten kuljettiin perhosille asti yhdessä. Kun parilla välillä AP oli härvännyt, niin päätin itse vetää, kunnes pitkällä otin valinnan ja annoin vetovastuun ja iskin koukun kiinni. Perhosilla heikkoa vauhtia, mutta onneksi sain kaivettua loppuun kohtuullisen vauhdin. Metsäaskel ihan hyvä, tasaisella ja alamäissä hyvää menoa, ylöspäin ei pääse, Eero kommentoi.

Artem juoksi hyvin eka väliaikaan, mutta sitten tuli parilla lyhyehköllä välillä lika kiemuroita vihreässä. Loppu sujui Malyshevin junassa. Artem oli 30. ja Eero 38.

AKSELILLE  JA SANNALLE KULTAA

− Oli todella sujuvaa ja hallittua tekemistä kahta rastinottovirhettä lukuun ottamatta. Virheet tulivat siis alkumatkasta ja sen jälkeen piti taistella loppuun asti. Luotin itseeni, että hyvällä lopulla kaikki on vielä mahdollista. Maasto ja rata olivat järjettömän upeita, joten siellä kelpasi kyllä suunnistaa, nautin todellakin. Juoksu kulki hyvin, Aksu kuittasi.

Sanna Paukkunen oli sarjassaan aivan omaa luokkaansa ottaessaan mestaruuden peräti seitsemän minuutin marginaalilla.  Outi Sareila oli pronssilla samassa sarjassa. – Hyvin meni. Taktiikkana oli käyttää juoksuvoimaa. Eli kaikki mahdolliset kierrot piti käyttää ja rastinotot pomminvarmojen kohteiden kautta. Virheet jäi sekunteihin, totesi Sanna.

 

 

TESSA SALMIALLE HOPEAA

– Karsinnassa vedin normaalin kisasuorituksen vähän pintakaasulla juosten niin, että sain kuitenkin hyvän lähtöpaikan finaaliin. Karsinta jätti varman olon itselle ja siitä oli hyvä lähteä rakentamaan finaaliin tasaista suoritusta. Taktiikkana oli lähteä alkuun rauhassa ja hiukan varmistellen, jotta välttyisin isoimmilta virheiltä. Lopussa oli tarkoitus nostaa vauhtia sen ollessa mahdollista.

– Suunnitelma toimi niin kuin pitikin. Alussa varmistellessa takkiin tuli kärkeen nähden aika paljon eroa, mutta lopun vauhdin noston ansiosta pystyin taistelemaan ihan kunnolla mitalista. Ainoana virheenä oli 1,5 minuutin virhe kakkosella rastilta lähtiessäni, kun unohdin ottaa kunnolla lähtösuunnan. Huomasin virheen nopeasti ja korjaaminen onnistui tänään.

– Virhe ei onneksi maksanut mitalia ja haastavalle radalle se oli vielä ihan ok. Olen varsinkin tyytyväinen loppuun, sillä se meni puhtaasti. Pystyin vetämään viimeiset 2km kärjen vauhtia.

– Onnistuneen suorituksen tuloksena tullut SM-hopea pistää hymyilemään ja tuo helpottuneen olon. Viimeinkin onnistuin tuomaan ulos sen mitaliin riittävän suorituksen, minkä olen itse tiennyt olevan jo hetken mahdollista.

SM-PLAKETEILLE ylsivät Sami Hämäläinen, Aleksi Karttila, Wille Laitamäki ja Eija Koskivaara.

• Jamo
• Finaalipäivän kuvia by Teppo
• Kisasivut